Mitä opin syksyn opekoulutuksessa?

Opekoulutus on siis 1,5-vuotinen koulutus. Koulutus on jaettu 

kolmeen puolen vuoden kokonaisuuteen. Jokainen kokonaisuus 

päättyy seminaariin. Seminaarissa käytännössä vedetään puolen 

vuoden opinnot yhteen. Seminaariin jokainen opeopiskelija 

valmistautuu vertaamalla omaa oppimistaan opekoulutuksen 

ydinosaamisalueisiin, jotka ovat yllä olevan kuvan mukaisesti 

hyvinvointi-, kumppanuus-, kulttuuri-, arviointi- ja 

ohjaamisosaaminen. Kirjoittelen tähän nyt nopeasti viime

joulukuun mietteitäni, koska toukokuun alussa pitää jo miettiä 

tänä keväällä opittua.

Arviointiosaaminen ja sen kehittyminen syksyllä 2014

Arviointiosaamiseen kuuluu opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien oppimisen ja osaamisen arviointi erilaisissa oppimisympäristöissä ja opiskeluprosessin eri vaiheissa. Opettajan pitää osata arvioida omaa toimintaansa erilaisten yhteisöjen sekä myös opiskelijaryhmän ja sidosryhmien jäsenenä. Keskeinen osa opettajan työtä on myös opintojen, opetussuunnitelman ja oppilaitoksen toimintaprosessien työelämävastaavuuden arvioiminen ja lisääminen. Tiedon hankkimisen ja käsittelyn sekä kriittisen arvioinnin taidot erilaisissa oppimisympäristöissä ovat myös osa ammatillisen opettajan työtä. (TAOKKin opinto-opas 2014-2015)

En juurikaan opettanut viime syksynä. Pidin vain yhden vierailuluennon Turun kauppakorkeakoulussa. En siis päässyt vielä viemään tätä osaamista käytäntöön. Opin kuitenkin paljon hyvää asiaa tästä lähipäivässä, jossa käsiteltiin arviointi- ja palautekäytäntöjä. Kirjoitin tästä blogissani. Syksyn aikana reflektoin paljon omaa toimintaani opettajana, kun tein välitehtäviä ja kuuntelin ja osallistuin keskusteluihin lähipäivissä ja omassa pienryhmässäni.

Kulttuuriosaaminen ja sen kehittyminen syksyllä 2014

Kulttuuriosaaminen tarkoittaa opiskelijoiden elämäntilanteen, erilaisten työelämään ja omaan koulutusalaan liittyvien kulttuuristen tekijöiden sekä kansainvälisyyden merkityksen tunnistamista ja hyödyntämistä. Opiskelijalähtöisyyden toteutuminen edellyttää opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien moninaisuuden hyödyntämistä oppimisessa. Oman organisaation ja erilaisten oppimisympäristöjen toimintakulttuurien tunnistaminen, arviointi ja kehittäminen ovat osa kulttuuriosaamista. Opettajan on tärkeää tunnistaa oppilaitoksen toiminta osana suomalaista ja kansainvälistä koulutuksen kontekstia. (TAOKKin opinto-opas 2014-2015)

Tätäkään puolta en päässyt viemään käytäntöön syksyllä. Monikulttuurisuusosaamistani pidän hyvänä, koska olen toiminut, asunut ja opettanut monikulttuurisessa ympäristössä jo vuosia. Teoriapuolella en koe, että olisin saanut tähän juurikaan lisää syksyn aikana. Yhdessä lähipäivässä käsittelimme lyhyesti opettamista maahanmuuttajille.

Erilaisiin oppilaitoskulttuureihin tutustuin syksyn opetusharjoittelussa, kun valitsin tutustumiskohteeksi viisi eri oppilaitosta (Hyria, POLAMK, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistot) ja neljä eri toimenkuvaa (opettaja, opintojen suunnittelija, opinto-ohjaaja ja kuraattori). Kirjoitan syksyn harjoittelusta lisää vähän myöhemmin.

Lisäksi oman henkilökohtaisen ja työelämäni muutokset, mm. asuminen Saksassa, määräaikaisuudet, pää- ja sivutyöt, apurahakaudet ovat kehittäneet ajatteluani pois "normaalista", tasaisesti etenevästä elämästä tai työurasta. Tätä kautta uskon olevani valmiimpi ottamaan huomioon myös opiskelijoiden henkilökohtaisessa elämässä tapahtuvat muutokset, jotka vaikuttava opiskelun etenemiseen.

Ohjaamisosaaminen ja sen kehittyminen syksyllä 2014

Ohjaamisosaamiseen sisältyy monenlaisten opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien oppimista tukevien prosessien suunnittelu, toteutus, ohjaaminen ja arviointi. Ohjaamisessa korostuu opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien oppimista, työskentelyä ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä tukeva vuorovaikutus. Tähän kuuluu myös tieto- ja viestintäteknologian käyttö ja virtuaalisissa oppimisympäristöissä toimiminen. Opettajan pitää osata arvioida ja kehittää oppimista tukevia ja ohjaamisen kannalta tarkoituksenmukaisia ympäristöjä. Opettaja tarvitsee myös tietoa opettajan toimintaa ohjaavista laeista, asetuksista ja ohjeista sekä käsitystä siitä, miten opettaja toimii myös yhteiskunnallisena vaikuttajana. (TAOKKin opinto-opas 2014-2015)

Tätä puolta kävimme teoriassa läpi monelta kantilta syksyn aikana. Puhuimme esimerkiksi oppimistyyleistä ja oppimisstrategioista. Tästä aiheesta kirjoitin myös blogiini sekä teorian että käytännön kautta. Tutustuimme myös erilaisiin oppimisympäristöihin (lue lisää täältä). Käytännössä koko syksyn harjoittelun teemana olivat erilaiset oppismisympäristöt. Kasvatustieteen opinnoissa kävimme läpi oppimiskäsityksiä. Siitäkin aiheesta kirjoitin blogiini. Lisäksi yksi aihe olivat erilaiset oppijat, joihin kuuluivat eri-ikäiset oppijat ja toistaalta myös erilaiset oppimisvaikeudet. Erilaisista oppijoista tulen kirjoittamaan vielä myöhemmin lisää.

 

Kumppanuusosaaminen ja sen kehittyminen syksyllä 2014

 Kumppanuusosaaminen tarkoittaa vastuullista yhteisöjen, verkostojen ja sidosryhmien jäsenenä toimimista. Opiskelijoiden ja opiskelijaryhmien kanssa tämä ilmenee oppimiskumppanuuden toteutumisena, oppilaitoksen tasolla tiimi- ja ryhmätoiminnan taitoina sekä työelämäsuuntautuneena kehittämisenä. Verkostomainen toimintatapa edellyttää jaetun ja hajautuneen asiantuntijuuden toteutumista opettajan harjoittamassa yhteistyössä, joka ylittää myös oppilaitoksen rajat. (TAOKKin opinto-opas 2014-2015)

Jos verkostona voi pitää omaa opekoulutusryhmää ja omaa pienryhmää, niin siinä olen aktiivisesti toiminut tänä syksynä. Muissa opetukseen liittyvissä verkostoissa en toiminut. Pienimuotoista verkottoitumista tapahtui tutustuessani eri oppilaitoksiin osana syksyn harjoittelua.

 

Hyvinvointiosaaminen ja sen kehittyminen syksyllä 2014

Hyvinvointiosaamisessa on keskeistä oppimis- ja toimintaympäristöjen turvallisuutta ja terveellisyyttä edistävä toiminta. Itsestään huolehtiminen, itsensä johtaminen ja itsensä kehittäminen sekä toisista välittäminen ja toisen hyvinvoinnin tukeminen auttavat sekä yksilöllisen että yhteisöllisen hyvinvoinnin toteutumisessa. Hyvinvointiosaamisen lähtökohtana on oppijalähtöinen suunnittelu sekä hyvinvointia aiheuttavien ja sitä vähentävien tekijöiden tunnistaminen erilaisissa toimintaympäristöissä. (TAOKKin opinto-opas 2014-2015)

Tätäkin puolta käytiin teoriassa läpi syksyn aikana. Keskityin tähän myös oppimisympäristöharjoittelussa: Halusin erityisesti tutustua eri oppilaitosten opintososiaalisiin käytäntöihin. Omassa opetuksessa en soveltanut syksyllä, kun ei ole ollut opetusta. Kuitenkin kohdat ”itsestään huolehtiminen, itsensä johtaminen ja itsensä kehittäminen” ovat minulle tärkeitä, olenhan opettajakoulutuksessa nyt.

Yhteenveto

Osaamista piti arvioida kehikossa kuvaileva osaaminen - soveltava osaaminen - integroitunut osaaminen. Tiivistin oiheiseen taulukkoon näiden osaamistasojen erot ja oman tasoni syksyn koulutuksen jälkeen.

	Kuvaileva osaaminen ·   tunnistaa omat kehittymistarpeensa	Soveltava osaaminen ·   yhdistää teoreettisen tiedon omaan kokemukseensa	Integroitunut osaaminen ·   reflektoi omaa toimintaansa ja kehittää sitä tavoitteellisesti
Arviointi- osaaminen		tämä taso
Kumppanuus-osaaminen	en käytännössä edes ihan tässä, koska olen sivutoiminen opettaja
Ohjaamis- osaaminen		pyrin tähän
Kulttuuri- osaaminen			pyrin tähän, vaikeaa, koska olen sivutoiminen
Hyvinvointi- osaaminen	tämä taso, koska olen sivutoiminen opettaja