Mitä varten koulut ovat olemassa?

Yhtenä lähipäivänä yksi pienryhmä opetti meille 

koulun funktioita. Nyt törmäsin niihin 

uudestaan lukiessani Antikainen ja kumppaneiden 

Kasvatussosiologiaa kasvatustieteiden opintoihin.
Tästä syytä päätin esitellä teille, miksi meillä on

kouluja. Koulun tehtävät ovat kvalifiointi,valikointi, 

integrointi ja varastointi. Tarkastelen näitä koulun
tehtäviä alla erityisesti yhteiskunnan näkökulmasta
ja pohjautuen Antikainen et al. kirjaan.

Kvalifiointi

Kvalifiointi tarkoittaa tietojen, taitojen, asenteiden, arvojen ja kykyjen opetusta. Ihan käytännön tasolla tämä tarkoittaa, että kouluissa opetetaan esimerkiksi luku- ja kirjoitustaitoja, hyviä tapoja, käytössääntöjä, kommunikointi- ja vuorovaikutustaitoja, siisteyttä, tottelevaisuutta ja huolellisuutta. Tämä on mielestäni koulun tehtävistä se kaikista loogisin ja varmasti se, joka tulee kaikille ensimmäisenä myös mieleen.

Tosin näiden tietojen ja taitojen opetus linkittyy suoraan koulun seuraavaan tehtävään (valikointi): Opetetulla ja erityisesti omaksutulla tiedolla on tarkoituksena luokitella ihmisiä yhteiskunnan eri tehtäviin. Toisin sanoen eri ihmisille annetaan vain ne tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee tulevassa työssään.

Yhteiskunnan tasolla kvalifioinnilla on tavoittena tuottaa kansakunnalle vaurautta, kun kansalaisten tietotaidot (esimerkiksi lukutaito, kielitaito, TVT-valmiudet) kasvavat. Myös tämä on täysin loogista: Nykymaailmassa pärjääminen edellyttää varsin monia taitoja, joita perinteisesti opetetaan massoille koulussa.

Valikointi

Koulun tehtävistä valikointi on jo sitten karumpaa. Perinteisesti valikoinnin tehtävänä on ollut valita oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin. Käytännössä siis osasta tulee suorittavaa työtä tekeviä ja osasta heidän johtajiaan. Tosin nykyäänhän (korkeakaan) koulutus ei takaa pysyvää työpaikkaa. Tästä syystä Antikainen et al. näkevät, että nykyään koulun tehtävä on valita onnistujat ja selviytyjät epäonnistujista ja häviäjistä: Koulutuksen avulla annetaan oppilaille kykyjä, joilla he selviävät / sietävät nykyistä työelämän epävarmuutta ja joilla he innostuvat jatkuvasta oppimisesta / opiskelusta.

Lyhyesti valikoinnin tarkoituksena on siis ollut valita oikeat ihmiset oikeisiin työtehtäviin. Tämä puolestaan liittyy suoraan yhteiskunnan valtarakenteisiin ja niiden ylläpitämiseen. Antikainen et al. pitävät peruskoulua pidennettynä luonnetestinä, jonka loppuessa oppilaat luokitellaan soveltuviksi tiettyihin tehtäviin. Tavoitteena tässä on, että lapset valitsevat (vähintään) vanhempiensa tason yhteiskunnassa. Aiemmin tämä oli vielä selvempää yhteiskunnassa, jossa vanhempien sosioekononimien tausta valitsi koulun tai koulutusalan ja siirtoja koulujen / koulutuksen välillä ei suvaittu. Koulutusta on pidetty varmana keinona nousta sosiaalisesti korkeammalle kuin vanhempansa. Näin se onkin ollut, mutta ei ole välttämättä enää. Antikainen et al. sanovat, että käytännössä koulutuksella varmistetaan vain se, että yksilö ei putoa sosioekonomisesti alaspäin.

Antikainen ja kumppaiden mukaan koulutuksen kautta ei valikoida vain työtehtäviä, vaan lähes koko elämä ja sen sisältö: Koulutus luokittaa ihmistä vaikuttaen työasemaan, tuloihin, elintasoon, statukseen, sivistyneisyyteen, tapojen hallintaan, makuun ja kulutustottumuksiin. Tämän lisäksi koulutus luo myös ihmisille suhdeverkoston ja vaikuttaa harrastusten valintaa.

Integrointi

 

Integrointitehtävä tarkoittaa sitä, että koulutuksen tavoitteena on integroida uudet sukupolvet osaksi yhteiskuntaa. Yhteiskunnan näkökulmasta tavoitteena on siirtää kulttuuriperintöä, turvata yhteiskunnan jatkuvuus ja varmistaa yksilöiden sosiaalisaatio.

Koulu siirtää kulttuuriperintöä eteenpäin ja näin tukee yhteisöllisyyttä. Toisin sanoen koulu välittää ihmisille sitä tietoa ja toimintaa, jota yksilö tarvitsee, jotta hän voi toimia yhteiskunnassa. Integraatio tarkoittaa myös sitä, että koulu muokkaa heterogeenisestä joukosta ainakin jossain määrin homogeeniset toimijajoukon yhteiskuntaan. Koulu siis omalla tavallaan luo yhteiskuntaa.

Lyhyesti sanottuna integraation tavoitteena on säilyttää yhteiskunnan vakaus, eheys ja jatkuvuus.

Varastointi

"Varastointi koulutustehtävänä on aiemmin kytkeytynyt ensi sijassa lapsien ja varhaisnuorten pitämiseen poissa kaduilta ja pahanteosta. Nyt myös myöhäisnuoria ja aikuisia on pakko lisääntyvästi varastoida. ... Kouluista on tullut ihmiselämässä yhä pidemmän iän varasto ja samalla nuoriso- ja aikuistyöttömyyden hoitokeino." Antikainen et al. 2013

Koulun viimeinen tehtävä on varastoida se osuus väestöstä, jolla ei vielä ole omaa tehtäväänsä osana yhteiskuntaa. Antikainen et al. kuvaavat tätä näin: "Esimerkiksi kansakoulu, kansalaiskoulu ja lastentarhalaitos syntyivät aikanaan ... lasten säilyttämistä ja hoitoa varten. Vanhemmat vapautettiin työntekoon sulkemalla lapset kouluihin." Karua, eikö totta!?

Historiallinen tausta tälle tehtävälle tuli sitä kautta, että lasten työssäkäyntiä ei pidetty enää hyväksyttävänä. Ongelmaksi siis muodostui se, missä ja miten lapset viettävät aikaa päivällä, kun vanhemmat ovat töissä. Itse asiassa lasten joutilaisuus nähtiin uhkana yhteiskuntarauhalle. Vaikka varastointitehtävällä on historialliset juuret ja historiallinen ongelma, jota se lähti ratkaisemaan, tehtävä on akuutti myös nykypäivänä. Oppilaitokset toimivat tälläkin hetkellä työvoimareservinä, jota ei tarvita tällä hetklellä työelämässä.

Lähteet:

Antikainen, A., Rinne, R., Koski, L. 2013. Kasvatussosiologia. PS-Kustanne.